Kotiseutu kuntoon — yhdessä. Hembygden i skick — tillsammans.

Saaristomeri on yksi Suomen kauneimmista luontokohteista – mutta kuinka kauan saamme oikeastaan nauttia tästä ainutlaatuisesta kokonaisuudesta? Saaristomeren saaristo on maailman suurin. Se koostuu 41 255 saaresta ja luodosta, ja sen keskisyvyys on vain 23 metriä. Siksi se on erittäin herkkä. Saaristomeri kärsii vakavasta rehevöitymisestä, joka johtuu suurelta osin maa- ja metsätalouden fosfori- ja typpipäästöistä suoraan mereen. Näiden ravinnepäästöjen merkitys on erityisen suuri länsirannikolla, jossa merivesi on poikkeuksellisen matalaa. Tiheän saaristomme vuoksi veden vaihtuvuus avomeren kanssa on hyvin hidasta, mikä pahentaa entisestään rehevöitymisongelmaa.. Skärgårdshavet är en av Finlands vackraste naturdestinationer – men hur länge får vi egentligen njuta av denna unika helhet? Skärgårdshavets skärgård är världens största. Den består av 41 255 öar och skär, och dess genomsnittliga djup är endast 23 meter. Därför är det mycket sårbart. Skärgårdshavet lider av svår övergödning, vilket till stor del beror på fosfor- och kväveutsläpp från jord- och skogsbruk direkt ut i havet. Betydelsen av dessa näringsutsläpp är särskilt stor på västkusten, där havsvattnet är exceptionellt grunt. På grund av vår täta skärgård är vattnets omsättning från öppet hav mycket långsam, vilket ytterligare förvärrar övergödningsproblemet.

Olemme tienneet jo pitkään, että mereen päätyy aivan liikaa ravinteita. Saaristomeren tila on huomattavasti huonompi kuin Suomenlahden tai Itämeren, joiden tilanne on parantunut merkittävästi Pietarin jätevedenpuhdistuksen tehostamisen sekä Venäjän ja Puolan lannoitetehtaiden päästöjen vähentämisen jälkeen. Suomenlahteen päätyvä ravinnekuormitus on vähentynyt 70 prosenttia ja Itämeren kuormitus noin 25 prosenttia pahimmista ajoista. Saaristomereen kohdistuvat ravinnepäästöt ovat sen sijaan pysyneet lähes samalla tasolla jo 50 vuoden ajan – meren tila on kriittinen. Merellä esiintyvät sinileväkukinnat uhkaavat nyt tuhota ainutlaatuisen merialueemme luonto- ja virkistysarvot sekä saariston eri elinkeinojen, erityisesti Turunmaan, toimintaedellytykset.. Vi har länge vetat att det rinner alldeles för mycket näringsämnen ut i havet. Skärgårdshavets tillstånd är mycket sämre än Finska Vikens eller Östersjöns, vilkas situation har förbättrats avsevärt efter att avloppsreningen i Sankt Petersburg förbättrats och utsläppen från gödselfabrikerna i Ryssland och Polen har minskat. Näringsflödet till Finska Viken har minskat med 70 procent, och belastningen på Östersjön med cirka 25 procent jämfört med de värsta tiderna. Däremot har näringsutsläppen till Skärgårdshavet flutit in i havet i nästan samma takt i 50 år – havets tillstånd är kritiskt. Blågröna alger som flyter på havet hotar nu att förstöra vårt unika havsområdes natur- och rekreationsvärden samt skärgårdens olika näringsgrenar, särskilt i Åboland.

Nykyisen kehityksen kääntämiseksi tarvitaan välittömiä, sitovia ja tehokkaita toimenpiteitä. Sitovia päätöksiä on tehtävä välittömästi. Aiemmat yritykset tilanteen ratkaisemiseksi ovat olleet toivottoman riittämättömiä tai puutteellisia jo useiden vuosikymmenten ajan. Valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja eri järjestöjen välinen yhteistyö on edelleen aivan liian pirstaleista ja tehotonta. Turku on länsirannikon ja saariston ”pääkaupunki”. Meidän on siksi myös oltava suurin puolestapuhuja Saaristomeren pelastamiseksi. Tämä kampanja edellyttää kaupungissamme aitoa yhteistyötä ja puoluerajat ylittävää päätöksentekoa. Tulevissa kuntavaaleissa kansalaisten tulisi äänestää ehdokasta, joka myös henkilökohtaisesti sitoutuu Saaristomeren puolesta tehtävään työhön. Lupaan antaa tähän sitoumukseen horjumattoman panokseni.. För att vända på den nuvarande utvecklingen behövs omedelbara, bindande och effektiva åtgärder. Bindande beslut bör fattas omedelbart. Tidigare försök att lösa situationen har varit hopplöst otillräckliga eller bristfälliga under flera decenniers tid. Samarbetet mellan staten, kommunerna, näringslivet och olika organisationer är fortfarande alldeles för fragmenterat och ineffektivt. Turku är västkustens och Skärgårdens ”huvudstad”. Vi måste också därför vara den största förkämpen i kampanjen att rädda Skärgårdshavet. Denna kampanj kräver genuint samarbete och beslutsfattande över partigränserna i vår stad. I de kommande kommunalvalen bör medborgarna rösta på en kandidat som också personligen engagerar sig i Skärgårdshavets sak. Jag lovar att ge mitt orubbliga bidrag i detta engagemang.

Turvallisuus on yhteiskuntamme peruspilari, ja kun puhumme arjen turvallisuudesta, terveydenhuollolla on siinä keskeinen asema. Meille, jotka asumme Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ja tarkemmin Turunmaan saaristossa, kyse ei ole ainoastaan siitä, että saamme tarvittaessa hoitoa, vaan myös siitä, että voimme luottaa saamamme hoidon olevan laadukasta, helposti saatavilla ja turvallista. Kemiönsaarella, Dragsfjärdissä ja Västanfjärdissä on jo pitkään ollut akuutti pula lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta. Salon yöpäivystys lakkautettiin jo aiemmin, mikä oli katastrofi. Nyt hyvinvointialue suunnittelee uusia säästötoimia nimenomaan perustasolla, sillä se haluaa lakkauttaa laboratoriopalvelut Dragsfjärdissä. Viimeistään nyt rakenteet natisevat liitoksissaan, ja luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on paikoin erittäin heikolla tasolla. On olemassa vakava riski siitä, että koko järjestelmä romahtaa. Trygghet är en grundpelare i vårt samhälle, och när vi talar om trygghet i vardagen, ligger vårdsektorn i en central position. För oss som bor i Egentliga Finlands välfärdsområde och mera precist i Åbolands skärgård handlar det inte bara om att få vård vid behov, utan också om att känna att den vård vi får är av hög kvalitet, tillgänglig och säker. Det har redan länge rått en akut brist på läkare och vårdpersonal i Kimito, Dalsbruk och Västanfjärd. Nattjouren i Salo lades redan ned, vilket var en katastrof. Nu planerar välfärdsområdet på att göra ytterligare besparingar helt på basnivån, i och med att man vill lägga ner laboratorietjänsterna i Dalsbruk. Det knakar senast nu i fogarna och tilliten till den offentliga vården ligger ställvis på en ytterst låg nivå. Det finns en allvarlig risk att hela systemet havererar.

Tulevien vuosien näkymät vaikuttavat lisäksi entistä haastavammilta terveydenhuollon kannalta. Väestörakenteen kehitys ja väestön ikääntyminen merkitsevät sitä, että vanhuspalvelujen ja terveydenhuollon tarve tulee kasvamaan entisestään, samalla kun riittävän pätevän henkilöstön rekrytoinnista tulee yhä vaikeampaa. Vielä suurempi haaste on ruotsinkielisen hoitohenkilökunnan puute, joka vaikuttaa erityisesti Turunmaan ruotsinkieliseen väestöön. Monet kuntien iäkkäät ruotsinkieliset asukkaat kokevat, etteivät he saa lainkaan hoitoa äidinkielellään, mikä aiheuttaa turvattomuuden ja turhautumisen tunnetta. De kommande åren ser dessutom ut att bli ännu mera utmanande för vårdsektorn. Den demografiska utvecklingen, med en åldrande befolkning, innebär att behovet av äldreomsorg och sjukvård kommer bara att öka, samtidigt som det blir ännu svårare att rekrytera tillräckligt med behörig personal. En ännu större utmaning är bristen på svensktalande vårdpersonal, vilket särskilt påverkar den svenskspråkiga befolkningen i Åboland. Många äldre svenskspråkiga invånare i kommunerna upplever att de inte alls får tillgång till vård på sitt modersmål, vilket skapar en känsla av otrygghet och frustration.

Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. On tärkeää, että hyvinvointialue herää ”Prinsessa Ruususen unestaan” ja myöntää määrärahoja ruotsinkielisten lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan rekrytoimiseksi ja pitämiseksi saaristossa. Samalla valtion tulisi huolehtia siitä, että ruotsinkielisillä opiskelijoilla on riittävät koulutusmahdollisuudet hoitoalalla. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulisi rakentaa joustavampi ja helpommin saavutettava hoitomalli, jossa teknologisia ratkaisuja, kuten etähoitoa ja digitaalisia konsultaatioita, hyödynnetään tehokkaasti. Tämä helpottaisi paitsi Turunmaan ruotsinkielisten asukkaiden mahdollisuuksia saada palvelua äidinkielellään myös parantaisi hoidon saatavuutta syrjäisemmillä alueilla. Tämä koskee erityisesti ikääntyneitä ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Akuuteissa tilanteissa kyse voi olla elämästä tai kuolemasta. Jotta kaikille Varsinais-Suomen asukkaille voidaan taata turvallinen arki, päätöksentekijöiden on tartuttava näihin kysymyksiin välittömästi ja ratkaistava ne. Ei voida enää hyväksyä sitä, että hoitoon pääsy riippuu asuinpaikasta tai siitä, mitä kieltä ihminen puhuu. Tämän onnistumiseksi hyvinvointialueelle on taattava toimiva ja riittävä rahoitus. Samalla on huolehdittava siitä, että hyvinvointialueen hoitohenkilökunta saa työskennellä kohtuullisissa ja inhimillisissä työolosuhteissa. För att lösa dessa utmaningar krävs åtgärder på både kort och lång sikt. Det är viktigt att välfärdsområdet vaknar från sin ”Törnrosesömn” och beviljar anslag för att rekrytera och behålla svensktalande läkare och vårdpersonal i skärgården. Samtidigt borde staten se till att det finns utbildningsmöjligheter för svenskspråkiga studenter inom vårdsektorn. Egentliga Finlands välfärdsområde borde bygga upp en mer flexibel och tillgänglig vårdmodell där teknologiska lösningar, som till exempel distansvård och digitala konsultationer utnyttjas effektivt. Detta skulle inte bara underlätta för de svenskspråkiga invånarna i Åboland att få service på sitt modersmål, utan också ge en bättre tillgång till vård i mer avlägsna områden. Detta gäller särskilt de äldre människorna och de som befinner sig i en sårbar position. Det kan vara en fråga om liv eller död vid akuta situationer. För att skapa en trygg vardag för alla invånare i Egentliga Finland måste beslutsfattarna omedelbart ta tag i dessa frågor och lösa dem. Det kan inte längre accepteras att tillgången till vård skulle vara beroende av hemorten eller vilket språk man talar. För att lyckas med detta, måste en fungerande och tillräcklig finansiering till välfärdsområdet garanteras. Samtidigt måste det ses till att vårdpersonalen inom välfärdsområdet får arbeta under drägliga arbetsförhållanden.